Miksei ilmoituksessa näy työnantajan nimeä?
Oletko työ- ja elinkeinopalveluiden avoimia työpaikkoja (tuttavallisemmin mol.fi) selatessasi kiinnittänyt huomiota, että työpaikkailmoituksesta ei aina selviä, mikä yritys on kyseessä? Näin on toisinaan myös meidän verkkosivujemme Avoimet työpaikat -kohdassa.
Kyseessä on tietoinen valinta ilmoituksen jättäneeltä taholta. Yritys, jossa työtehtävä on avoinna, saattaa käyttää apunaan rekrytointikumppania. Se voi olla henkilöstövuokrausalan yritys, suorahakukonsultti, rekrymarkkinointia tekevä mainostoimisto tai muu ulkopuolinen taho. Voi se toki olla yrityksen omakin HR-osasto. Oli se mikä tahansa edellä mainituista, niin jokaisella voi olla eriävät syyt olla heti ilmoittamatta yritystä.
Seuraavaksi kerromme, mistä tässä kaikessa on useimmiten kyse.
1. Halutaan välttää yhteydenottotulvaa
Mitkä ovat sellaisia yrityksiä tai työtehtäviä, jotka kiinnostavat ihmisiä ja eritoten työnhakijoita? Vuosituhannen alussa Nokia luonnollisesti, nyt kenties Google, Neste, KONE tai Supercell?
Kun työnkuvaan sisältyy yleisiä isoja massoja kiinnostavia työtehtäviä tai siinä on muuten jotain todella poikkeuksellista, niin hakemuksia sataa. Ja paljon. Samoin yhteydenottoja paikkaan liittyen, esimerkiksi lisätietokyselyjä.
Samoin, jos työtehtävä on sellainen, jota voi tehdä monella eri taustalla tai koulutuksella, esimerkiksi yleiset toimistotehtävät, kiinnostavat laajaa hakijakuntaa. Jokainen AMK:n tai yliopiston käynyt hallitsee tänä päivänä MS Officen. Samoin käytännössä jo heitä nuoremmatkin. Vanhemmat työnhakijat puolestaan omaavat jo työkokemusta erilaisista toimistotehtävistä, joten hakemuksia tulee ikään katsomatta.
Kolmas esimerkki voisi olla tilanne, jossa haetun alan osaajia on yhtäkkiä vapautunut työmarkkinoille runsaasti. Esimerkkinä ison tehtaan konkurssi tai ison työllistäjän YT-neuvottelut kaupungissa. Tällöin osaajia on markkinoilla yhtäkkiä valtavasti.
Tällaisissa tilanteissa yrityksellä ei välttämättä ole omia resursseja käydä läpi 244 hakemusta laadukkaasti oman arkensa ohessa, ollen myös vastaamassa yhteydenottoihin lisätietojen saamiseksi. Silloin on kenties järkevämpää ostaa rekrytointi palveluna, niin että joku muu hoitaa rekrytointiprosessin. Yritys kerrotaan hakijoille yleensä viimeistään haastattelussa, jotta työnhakija saa riittävän hyvissä ajoin tietoon palkkaavan yrityksen.
2. Ei haluta tulla yhdistetyksi työntekijäpulaan tai rekrytointihaasteisiin
Hyvämaineisillakin yrityksillä saattaa olla toisinaan haasteita työntekijäsaatavuuden kanssa. Hakijoita ei ole, oppilaitoksista valmistuvat tulevaisuuden ammattilaiset valitsevat systemaattisesti kilpailijan tai ala on hiipumassa.
Tällaisissa tapauksissa yritys saattaa miettiä, voiko mielikuva heistä kärsiä, jos yhtäkkiä joka kanavassa mainostetaan tekemätöntä työtä ja avoimien työpaikkojen määrää.
”Meillä on paljon työtehtäviä avoinna.” Ei automaattisesti aina hyvä merkki.
Mikäli jokin kunta mainostaa, että heidän terveyskeskuksessansa on 16 virkaa avoimena 24 virasta, niin voitte varmaan arvata innostuvatko lääkärit hakemaan sinne. Eivät varmasti. Pelkona on, ettei siellä ole ollenkaan kollegoita keiden puoleen voisi kääntyä ja jotka olisivat jakamassa työtaakkaa.
Näin ollen on ihan luonnollista, ettei ilmoituksessa heti ensivaiheessa ilmoiteta yritystä nimeltä.
3. Haamuhaku
Haamuhaulla tarkoitetaan työpaikkailmoitusta, jonka taustalla ei ole valmiina mitään tiettyä valmista työtehtävää, vaan sitä lähdetään etsimään vasta potentiaalisen työnhakijan ilmaannuttua.
Useimmiten tämän tyyliset haut koskevat käytännössä jonkin tietyn työtehtävän ammattilaisia, joista on tai tiedetään kohta olevan pulaa (esim. kun sesonki alkaa). Kun sopiva osaajaa ilmaantuu, niin tämän hakijan työpanosta lähdetään tarjoamaan kyseisen alan yrityksille.
Hotelli- ja ravintola-alan tekijöistä on kovasti pulaa. Samoin rakentamisen ammattilaisista. Joulukuussa saatetaan nähdä haettavan rakennusalan henkilöstöä, vaikka työtarjoama onkin joulun pyhinä varsin ohut. Tällöin saattaa olla kyseessä juuri haamu- tai pankkihaku.
Kun asiakasyritykset alkavat ilmoittamaan kasvavia työntekijätarpeita niin työnhakijat on jo valmiiksi tavattu ja haastateltu. Tällöin palvelutehokkuus on parempi ja päästään ehdottamaan nopeammin osaajia asiakkaalle.
Työnhakijan kannalta mahdollinen närkästys on täysin ymmärrettävää, mikäli mitään nimettyä eksaktia työtehtävää ei olekaan. Tai vähintään, jos jätetään viestittämättä tilanteesta ja aikatauluista.
Kolikon toiselta puolelta katsottuna tämä vakiintunut tapa toimia helpottaa myös työnhakijaa, kun laajat verkostot omaava yritys pystyy kerralla kartoittamaan useamman työnantajan hakijan puolesta.
Vinkki: Mitä vähemmän ilmoituksessa on tietoja, sitä todennäköisemmin kyseessä on haamuhaku. Toki taustalla voi olla jokin tietty yritys, mutta ei läheskään aina. Haamuhaku ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaisen ilmoituksen kautta voisi työllistyä.
Alla esimerkki perinteisestä haamuhausta.
Etsimme Pohjois-Pohjanmaan seudulle RAKENNUSAPULAISIA.
Kokemus rakennustyömaan eri tehtävistä katsotaan suureksi eduksi. Työtehtävinä erinäiset rakennusalan avustavat työtehtävät.
ODOTAMME SINULTA:
– hyvää ja reipasta otetta työntekoon
– työturvallisuuskorttia
– kokemusta ja ymmärrystä alasta.
4. Henkilöstöpalveluyritys ei mainitse asiakasta heidän omasta toiveestaan
Henkilöstöpalveluyritys on saanut toimeksiannon asiakkaalta. Asiakasyrityksen kanssa on saatettu yhdessä sopia, ettei asiakasyrityksen nimeä mainita. Tämän loppuasiakkaan yhteyshenkilö saattaa olla niin kiireinen, ettei toivo tiedustelujen tulvaa vaan yhteydenotot ohjataan kumppanille. Tällöin jätetään nimet kertomatta.
Välillä ei haluta, että rekrytointialan yrityksen kilpailijat alkavat soittelemaan asiakkaalle ja tarjoamaan omia kandidaattejaan sovitun yhteistyökumppanin ohitse.
Tällä menettelyllä yritetään myös varjella, ettei työntekijä soittele suoraan asiakkaalle ohi rekrytoinnin tekevän yrityksen. Vaikka yritys on siirtänyt rekrytoinnin toisen yrityksen hoidettavaksi, saattavat hakijat soitella suoraan palkkaavaan yritykseen.
Mikäli mieleesi nousee ajatus käyttää ohituskaistaa ja tarjota itseäsi suoraan palkkaavalle yritykselle ohi rekrytoinnista vastaavaan kumppanin, niin en neuvoisi lähtemään tuolle linjalle.
Asiakasyritys saattaa ihmetellä, miksi hakija lähtee sooloilemaan ohi annetun ohjeistuksen. Monesti tällaisissa tilanteissa yritys vain pyytää soittajaa olemaan yhteydessä työpaikkailmoituksen kautta. Tällöin myös rekrytointiprosessi on tasalaatuisempi kun kaikkia hakijoita koskee samat säännöt.
Myöskään rekrytoinnin hoitava yritys ei ainakaan lisää sinun pointsejasi, jos kuulevat sinun koittaneen oikoa.
5. Yritys ei halua tulla yhdistettävän henkilöstövuokraukseen
Vielä tänä päivänäkin osa yrityksistä eivät halua tulla yhdistetyksi henkilöstövuokraukseen. Alahan on parantunut vuosituhannen alusta valtavasti ja on tänä päivänä hyvin yleinen tapa työllistyä.
Siitä huolimatta jotkin yritykset eivät halua päästää valloilleen tietoa, että ovat päättäneet käyttää henkilöstövuokrausta ja/tai tarvitsevansa apua työntekijöiden saamisessa. Tällöin toimeksianto saatetaan antaa, mutta ilman lupaa käyttää yrityksen nimeä tai logoa työpaikkailmoituksissa.
6. Haun tahdikkuus
Tämä viimeinen kohta menee enemmän suorahaun maailmaan. Hakuun tullut työtehtävä saattaa olla yrityksen toiminnan kannalta hyvin keskeinen esim. talousjohtaja, operatiivinen johtaja yms.
Aina ei haluta antaa vihiä kilpailijoille tai sidosryhmille tulevista muutoksista. Ehkä ei haluta paljastaa asiakkaille ennenaikaisesti, että yrityksen tärkein työntekijä on lähtemässä ja uutta korvaajaa haetaan kuumeisesti. Ehkä jopa kaikista rujoimmissa vaihtoehdoissa edes nykyinen työntekijä ei tiedä aikansa tulleen loppuun ja, että hänelle haetaan korvaajaa.