Havaintojamme palkka-avoimuudesta, osa 2

Tälläkin hetkellä työnhakukanavista löytyy todella paljon avoimia työpaikkoja koko Suomen alueelta. Tiettyihin tehtäviin on avoinna useita satoja työpaikkoja, mutta miten on tehtävien palkkauksen laita? Teimme jälleen mielenkiintoisia havaintoja palkka-avoimuudesta.

Esimerkkitapaukset

Esimerkiksi tuotantotyöntekijän nimikkeellä löytyi maaliskuun alussa Duunitorista 399 avointa työpaikkaa koko Suomen alueelta. Näistä kahdeksassa oli palkkatiedot esillä. Näistä kolme sattui olemaan ATA:n paikkoja. Varastotyöntekijälle vastaavasti oli tarjolla 268 työmahdollisuutta, mutta palkkatiedot oli ilmoitettuna 11 ilmoituksessa. Prosenteissa puhutaan siis todella pienestä massasta.

Nämä esimerkkitehtävät ovat sellaisia, joissa palkkataso vaihtelee hyvinkin laajasti riippuen esimerkiksi toimialasta, käytettävästä työehtosopimuksesta tai työnkuvasta ja sen vastuista. Konkreettisia euroja on käytännössä mahdotonta arvailla, toki yrityksen toimialasta voinee päätellä jotain. Varsinkin ”suorittavan tason” työtehtävissä yrityksillä useimmiten on tiedossa ainakin jonkunlainen hahmotelma siitä, paljonko palkkaa ollaan valmiita maksamaan osaamistason mukaan.

Lisäksi työpaikkailmoituksia myyntipäällikön tehtäviin löytyi 149, ja niistä vain viidestä löytyi palkkatiedot. Luku on todella pieni, ottaen huomioon myyntialan vaihtelevan palkkahaitarin. Usein myyntipuolen tehtävissä on käytössä jonkinlainen provisio- tai bonusmalli, jolloin tulotaso riippuu omasta tekemisestä sekä onnistumisista. Näissäkin tilanteissa kuitenkin lienee olemassa jonkinlainen tieto siitä, miten provisiot määräytyvät ja mikä on arvioitu ansiotaso.

Palkkatason lisääminen työpaikkailmoituksiin tuo kilpailuetua.

Palkka-avoimuudesta ratkaisuja

Palkkaus sopimuksen mukaan -lausahdus on hyvin yleinen näissäkin yllä mainituissa esimerkeissä, ja sitä käytetään yleensä eurojen korvikkeena. Tällä pyritään siihen, että työnhakija kertoisi itse oman palkkatoiveensa ilman, että yrityksen tarvitsee heti kertoa euroista. Helposti päädytään tilanteeseen, jossa hakijan ilmoittama palkkatoive osuu yläkanttiin, ja yritys jää odottamaan lisähakijoita pienemmällä palkkatoiveella. Lausahdus johtaa kuitenkin usein joko lisätietopuheluiden valtavaan määrään tai pieneen hakijamäärään – ainakin ATA:n tekemien havaintojen mukaan.

Tämän arkisen havainnoinnin perusteella yrityksillä on mahdollisuus todella kovaan kilpailuetuun hakijamarkkinassa, pelkästään avaamalla palkan tai palkkahaitarin työpaikkailmoituksiin. Aikaisempien havaintojemme perusteella hakijamäärissä päästään huimiin eroihin palkka-avoimuuden avulla.

Työnhakijan näkökulmasta palkka-avoimuudella helpotetaan hänenkin työtä. Hakija tietää jo työpaikkailmoitusta lukiessaan suunnilleen sen tason, jolla palkkaus tulee olemaan. Oma palkkatoive on helpompi asettaa, kun on vertailupohjaa. Hakijan ei myöskään tarvitset tehdä soittokierrosta kysellen lisätietoja palkkauksesta, ja siten säästyy myös työnantajan aikaa.

Palkkatasolle on olemassa lähes aina perusteet, joten miksipä niitä ei avattaisi mukaan jo työpaikkailmoitukseen? Me ATA:lla jatkamme yhäkin palkka-avoimuuden puolesta puhumista.